E-urheilijat formularadoilla

Sebastian Vettel Formel 1 (Formula 1) FerrariLähde: Pixabay, randomwinner

Tiesitkös, että tietokonepelejä pelaamalla voi päästä harrastamaan urheilulajia ”ihan oikeasti”? Simulaattoreilla treenaaminen ei ole mitään uutta, mutta ammattimainen e-urheilu on häivyttänyt tietokonepelaamisen ja ”oikean” urheilun rajaa tehokkaasti. Elämme aikaa, jona aletaan pikku hiljaa ymmärtää, että pelaaja on pelaaja, oli alustana sitten turboahdettu pelikone taikka tekonurmikenttä. Tämä näkyy myös peliteollisuudessa ja sen ympärillä pyörivällä viihdesektorilla: sekä e-urheilusta että perinteisemmistäkin lajeista voi lyödä vetoa monenlaisilla nettikasinoilla, mikä tietysti tuo lajin seuraamiseen vielä ripauksen lisää jännitystä. Samalla voit kokeilla mobiilikasinon pelejä vaikkapa mainoskatkojen aikana, niin tunnelma pysyy katossa koko ajan.

Yksi ensimmäisistä e-urheilusta ”the real dealiin” loikannut urheilija on brasilialainen Igor Fraga. Hän on ottanut ensiaskeleensa kohti oikeaa Formula-rataa, ja tekee samalla historiaa: hän on ensimmäinen e-urheilija, joka pääsee kilpailemaan lajissaan myös ihka aidossa F-sarjassa. Fraga kilpaili aiemmin F1 Esports -sarjassa vuonna 2017 ja voitti mestaruuksia vuosina 2018 ja 2019, ja nyt tämä nuori brassilupaus pääsi ihka aidoille Formula 3 -kalkkiviivoille. Kilpailukausi alkoi Fragan osalta mainiosti ja näytön paikka ei mennyt sivu suun: entinen e-urheilija osoitti, että simulaattorillakin voi oppia mainioksi Formula-kuskiksi, ja hän päihitti vuonna 2019 kisassa muun muassa tulevan tallikaverinsa David Schumacherin mennen tullen. 21-vuotias kuski pääseekin testaamaan aitoa F3-kalustoa ja autojen käsittelyä maaliskuun alussa, ja sen jälkeen edessä on jo Road to F1 maaliskuun 20. päivänä Bahrainissa – 30 auton ihka oikeassa kisassa.

E-urheilu – tulevaisuuden laji?

Lewis Hamilton OldtimerissaLähde: Pixabay, schuger

Viihde on siirtymässä leffateattereista ja olohuoneiden televisioista nettiin, ja tämä trendi näyttäisi pitävän paikkansa myös urheilun saralla. E-urheilu on huimaa vauhtia kasvava markkina-alue: maailmanlaajuisesti sitä katsottiin vuonna 2012 1,3 miljardia tuntia, kun taas vuonna 2018 lukumäärä oli kohonnut rakettimaisesti jopa 6,6 miljardiin tuntiin. Syy tähän on selvä, kun miettii e-urheilusta innostuneiden ikärakennetta; tämä on selvästi urheilusektori, joka puhuttelee sukupolvia, jotka ovat kasvaneet netin ja sosiaalisen median parissa. Matsien ja tapahtumien striimaaminen rapsuttaa kivasti sekä somekutinaa että urheilufanien joukkohenkeen perustuvaa innostusta. Myös markkinoijat ovat heränneet tähän oivalliseen tapaan saavuttaa nuori yleisö: e-urheiluun sijoitettu brändääminen, mainonta ja sponsoridiilit kuusinkertaistuivat vuodesta 2015 vuoteen 2020. Katsojalukujen odotetaankin kasvavan maailmanlaajuisesti jopa noin 350 miljoonaan katselijaan vuoteen 2022 mennessä.

Vaikuttaako e-sports perinteisiin lajeihin?

Pelaaja Formel 1 (Formula 1) -simulaattorissaLähde: Pixabay, Tomasz_Mikolajczyk

Mitä tämä sitten tarkoittaa perinteiselle urheilulle? Kestävyys- ja voimalajeja e-urheilu ei tule hevillä hetkauttamaan, mutta Formuloiden ja rallikisojen kaltaisia taitopohjaisia lajeja voi hyvin treenata myös tietokonepelaamalla ja simulaattoreiden avulla. Kuten Igor Fraga on osoittanut, matka peliluolan syövereistä maailman suurimmille kalkkiviivoille ei olekaan mitenkään mahdoton. Ounastellaankin, että e-urheilun kasvattaessa suosiotaan perinteisempien lajien harrastajien ja järjestäjien on otettava myös tämä sektori huomioon nuoria lupauksia buukatessaan: huippukykyjä ei tarvitse välttämättä vaalia enää urheiluseuroissa lapsesta alkaen, vaan myös ruohonjuuritasolta voi ponnistaa uusi Valtteri Botta tai Mika Häkkinen.

Tällainen tarina ei suinkaan ole harvinainen e-urheilussa, ja e-sportsin harrastajien loikkaaminen sähköaidan yli ”oikean” ammattiurheilun kentille  tuonee lisää Joni Törmälän tapaisia inspiroivia itseoppineita urheilijoita myös suuremman yleisön tietoisuuteen tulevaisuudessa. E-urheilijat ovat lisäksi varmasti eräänlainen piristysruiske perinteisille lajeille: he tuovat mukanaan roppakaupalla näkyvyyttä uutisoinnin myötä jo pelkästään uutuudenviehätyksen nimissä. Heillä on myös valmiiksi liuta omia, innostuneita fanejansa, jotka pitävät lempiurheilijoistaan ääntä netissä ja somessa. Ilmaista mainontaa ja näkyvyyttä sekä lajille että urheilijalle itselleen, siis!

Kuka pääsee e-kuskiksi?

E-urheilijoiden ilmaantuminen perinteisemmille kilpakentille on herättänyt odotettavasti myös närää ja soraääniä: moni ei näe tietokonepelaamista urheiluna tai taitoa vaativana lajina samalla tavalla kuin perinteisempien lajien harrastaminen on totuttu näkemään. Pelaaminen samaistuu vieläkin ”leikkimiseen” monen mielessä, vaikka samalla tavalla pallon potkiminen päiväkodin pihalla voitaisiin rinnastaa ammattimaisen futikseen – leikki voi johtaa e-urheilunkin saralla ammattimaiseen, taidokkaaseen, päämäärätietoiseen lajin harrastamiseen siinä missä vaikka jääkiekkokin. Ero syntyy erilaisten sääntöjen ja rajoitusten noudattamisesta ja omistautumisesta lajille.

Formula 1 -sarja on tunnettu standardeistaan, ja se on päättänyt ottaa e-urheilun vakavasti siinä missä normaalinkin aidoilla asfalttiradoilla tapahtuvan kilpakaahailun. F1 Esports Series 2020 -kisaan pääsee mukaan kuka tahansa 16-vuotta täyttänyt, joka omistaa F1 2019 -pelin PC:llä, Playstation 4:llä tai Xbox One:lla. Pelaajia rankataan pois erilaisten haasteiden, karsintojen ja aikakokeiden avulla. Kun kilpailija pääsee Pro Drafts -valioryhmään kisattuaan kaikkien näiden läpi, hänen edellytetään kilpailevan PC:llä käyttäen Formula 1:n tarjoamaa kalustoa, joka koostuu simulaattoriratista ja -ajopolkimista. Taivas on siis avoinna kenelle tahansa tarpeeksi taidokkaalle ja omistautuneelle harrastajalle.

Ei pelkkää lastenleikkiä

Yas Marina -piiri Abu DhabissaLähde: Pixabay, wendy1704

Omistautumista e-urheilu totta tosiaan edellyttää, sillä harva e-urheilija pääsee keskittymään pelkästään urheilusuoritukseensa. E-urheilijan päivä on usein erittäin pitkä: striimit ja turnaukset voivat kestää jopa 12 tuntia, ja suosion ja katsojalukujen eteen on tehtävä töitä. E-urheilijan on menestyäkseen oltava paitsi hyvä lajissaan mutta myös viihdyttävä seurattava; hänellä täytyy olla persoonallisuutta, supliikkitaitoa ja myös tarpeeksi sosiaalisia kykyjä oman faniyleisönsä koukussa pitämiseksi. Fanien määrä ja aktiivisuus sanelee myös tilipussin koon: erilaiset sponsoridiilit satelevat vain suosituimmille nimille, ja moni pienemmän nimen pelaaja kisaa ilmaiseksi tai tehden suoranaista persnettoa.

Tietysti harva perinteisempien lajien ammattilainenkaan elättää itsensä urheilemalla, mutta esimerkiksi Formuloissa kuljettajilla on takanaan talli, joka hoitaa mainonnan, somenäkyvyyden ja varusteet kuskeilleen – ja maksaa myös vuosittaisen palkkion. E-urheilijalla pitääkin olla laaja tietotaito kasvattaakseen seuraajalukujaan ja pysyäkseen pinnalla… sekä roppakaupalla yrittäjähenkistä sisua, jolla sinnitellään turnauksesta toiseen, kerätään näkyvyyttä, hankitaan sponsoreita ja kukutaan yökauden striimaamassa pelejä. Mutta kukapa ei haluaisi koittaa hampaitaan e-urheilun parissa edes kerran?

Aito pääsiäinen Suomi-hengessä Eeppistä kolikkopelitoimintaa – upouusi peli